Kuplia, mummoja ja koruilua



Kuplakämmekkäiden ohje löytyy Ravelrysta
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 3 mm

Tämän vuoden ensimmäinen käsityö valmistui 6.1. klo 02! Tein äidille synttärilahjaksi kuplakämmekkäät. Synttärit äipällä on 7.1., joten lahja ei valmistunut yhtään liian aikaisin. Lankana käytin alpakkaa, koska se sopii villayliherkällekin. Näin kämmekkäissä käyttämääni vihreää lankaa syksyllä kädentaitomessuilla. Se oli niin herkullisen väristä, että sitä oli pakko saada pari kerää. Kaveriksi vihreälle sopi musta. Kuplia oli kiva ja helppo neuloa. Suunnitelmissani on jo tehdä itselle ainakin lapaset, ehkä myös kuplivat sukat.

Maanantaina 13.1. Silmukkasiskot piipahtivat Kustaankartanossa osastolla A2 neuloskelemassa, juttelemassa ja lauleskelemassa asukkaiden kanssa.

Tuliaisina veimme hartiahuiveja, ranteenlämmittimiä, säärystimet ja tossut.

Tämän vuoden toinen valmistunut työ olivat juurikin nuo säärystimet. Kylläpä oli tylsä tehdä 2 oikein, 2 nurin -neuletta parin säärystimen verran. Aikaa säärystimien kanssa meni melkein 7 päivää, kun minua ei vaan yksinkertaisesti napannut neuloa niitä. Olin alunperin miettinyt tekeväni tuliaisiksi muutakin, joten sunnuntai-iltana Tummien perhosten kotia katsoessani tikuttelin mummoille vielä harmaat tossukat. Lankana tossuissa käytin Dropsin Eskimoa.



Käynnistä jäi hyvä mieli ja mietimmekin jo uutta tervehdyskäyntiä jossakin palvelutalossa.

Nimpparipäivänäni tapasimme lapsuudenystäväni kanssa koruilun merkeissä. Joulukuisen koruilupäivän jälkeen innostuimme tilaamaan korutarvikkeita Helmikauppa.com -verkkokaupasta. Varsinaisia harakoita kun olemme, niin tilaus ei ollut ihan pieni. Tai no lähinnä se olin minä, joka sekosin. Puolustukseni on, että ystävä oli tilannut jokunen aika sitten helmiä, joten hänen oli helpompi pitää pää kylmänä. Näin komea oli tilaukseni:

Valitsin koruni helmiksi 16 mm limenvihreät lamppuhelmet sekä 10 mm mustat lasihelmet. Tässä suunnitellaan helmien paikkoja korussa:



Neulomisinspis on ollut pari viikkoa tauolla. Aloitin Kustaankartanossa villasukkien neulomisen, mutta ne eivät ole viime päivinä napanneet. Tapaninpäivänä aloitin sinisen boleron, mutta kun siinä tuli ongelmia, niin sekin sai hetkeksi jäädä syrjään. Uusia töitä en halunnut keskeneräisten rinnalle aloittaa. Tänään tapasimme taas Silmukkasiskojen kanssa ja sain boleron ongelmakohdan korjattua ja tekeminen sujuu taas. Sen lisäksi, että tapaamisemme ovat aina mukavia, niistä on sekin hyöty, että treffauksemme jälkeen neulon taas puikot sauhuten. Ehkä jo seuraavassa kirjoituksessani voin näyttää valmiin boleron kuvia!